Lähtisitkö silloin kanssani järvelle?

Lähtisitkö silloin kanssani järvelle?

..no mikä jottei. Kun allekirjoittaneelle esitettiin tuo kysymys syystalvella 2016 osasin jo päätellä mihin järvelle pitäisi lähteä ensi keväänä. Kyllä, Wörthersee järvi Itävallassa Kärntenin kunnassa on vuodesta 1981 lähtien toiminut GTi Treffenien näyttämönä. Alunperin homma on lähtenyt liikkeelle VW Golf GTi harrastajien kokoontumisena tälle järjettömän hienon järven rannalle. Tänä päivänä puhutaan vain Wörtherseestä harrastajapiireissä ja se tuntuu olevan monelle se tapahtumien tapahtuma. 36 vuotta on muokannut muutaman päivän tapahtumasta viikkoja kestävän VAG-harrastajien kansanvaelluksen. Varsinainen tapahtuma sijoittuu Reifnitzin kylän ympäristöön johon rakentuu parissa viikossa huikeat puitteet festarikansan ihasteltavaksi. Paikalta löytää tietysti aina VW esittelemässä uusia automallejaan, konsepteja ja kyseistä tapahtumaa varten suunniteltuja erikoismalleja. Myöskään VAG muita merkkejä ei ole unohdettu vaan näillekkin on rakennettu omat osastonsa. Paikalta löytyy tietenkin mm. alustavalmistajien ja virityspajojen omia ständejä unohtamatta muuta oheisrompetta myyviä kojuja. Paletti on aika kaiken kattava kun sekaan lisätään kuminpoltto/esiintymiskenttä, vähäpukeisianaisia, olutta, Wiener Schnitzeliä, olutta, Bratwrustia, olutta ja niitä vähäpukeisianaisia. Tapahtuma siis tänä päivänä on enemmänkin festivaali kuin autojen kokoontuminen ja moni kuten minä on alkanut kokoontua järvelle jo ennen varsinaista tapahtumaa ja suuntaa kotiinpäin ennen festareita.

20170514_122006.jpg

Tämän vuotiselle pyhiinvaellusmatkalle lähdettiin hyvissä ajoin Tiistaina 9.5. neljän ukon retkueella Helsingistä kohti Tukholmaa alla Suorelan Ronin #puksumallinpassat CC. Yö laivassa ja aamulla laivan aamiaisbuffasta kupu täyteen prinssinakkeja ja munakokkelia ja naviin kohteeksi Wörthersee...laskee reittiä...2145km. Hetken naureskelua ja uudeksi määränpääksi Malmö ettei masennuta heti tuollaisista lukemista, 613km on paljon parempi. Tarkoitushan on siis ajaa yhtäsoittoa perille asti ja ajatus aiheutti itselle pientä epäilystä mutta kun niin kovasti oli vakuutettu että eihän se ole neljällä kuskilla homma eikä mikään. Huonot jutut ja reipasta mieltä riitti hyvin ja päästiin illan koittaessa Malmöhön josta Juutinrauman yli että heilahti. Tanskan puolella suuntima Rodbyyhyn josta jatkettiin lautalla Puttgardeniin Saksaan. Matka taittui Saksan autobahneilla kuin ajatus ja Passatkin tuntui viihtyvän kotimaassaan toisin kuin Lyypekin kohdalla eräiden toisten Suomalaisturistien Audi joka päätti kipinöiden ja sankan savun saattelemana jättää pelin sikseen. Opetus, 2.0TFSI koeponnistus kannattaa suorittaa lähempänä kotia. Kyseisen Audin keskeytyksen jälkeen Lyypekin kohdalla Ronin jakama viisaus "Mitä täs ny sattus?" ei enää naurattanut niin paljoa. Tosin luotto oli kova että voittajina tästä reissusta selvitään mutta ajetaan nyt ensin edes perille. Vasta aamuyön hiljaisina tunteina alkoi autosta loppua pirteät kuskit jolloin itse otin viimeisen etapin ja päätin että perille on päästävä.

Aamuksi kotiin vai miten se meni? Muistaakseni majapaikka saavutettiin Torstaina 11.5. puolikymmenen aikaan aamupäivästä eli noin reilu vuorokausi Tukholman startista. Itse ajattelin että eiköhän tämä ollut viimeinen kerta kun lähden vastaavaa kokeilemaan...mutta niin tosiaan onhan tässä paluumatkakin vielä edessä samalla kaavalla. Majoituimme jo itselle tutuksi ja turvalliseksi tutussa majapaikassa Schieflingin kylässä. Maailmasta loppuisi hienot sanat jos alkaisin kertomaan majapaikasta ja sen omistajista, aidosti mukavia ihmisiä. Mutta tosiaan pitkäksi venynyt matkustusvuorokausi päätettiin aamupalalla jonka jälkeen nautittiin parin tunnin välikuolemat jotta saatiin vähän jetlagia palautettua. Pikalatauksen jälkeen uusin silmin tutkimaan paikkoja ja haistelemaan valloillaan olevaa ilmapiiriä. Wörthersee järvi itsessään on noin 17km pitkä ja sen rannan tuntumassa olevia kyliä ja lähitienoilla majoittuu tapahtuman aikaan tuhansia VAGholisteja ja niin myös nähtävää riittää joka paikassa. Istut sitten Veldenissä pizzalla tai paikallisen ruokakaupan parkkipaikalla niin kalustoa ihmeteltäväksi riittää. Joskus on jopa kauppa ehtinyt mennä kiinni kun olen unohtunut ihmettelemään sen parkkipaikalla olevia autoja. On kuitenkin muutama lokaatio jotka on hyvä tietää kuten Faaker Seessa sijaitseva Arneitzin parkkialue jonne mahtuu satoja autoja sekä Mischkulnigin legendaarinen Eni (entinen  Shell) huoltoasema josta varmaan kaikki ovat nähneet kuvia sen edustalla kuvatuista autoista. Hyvä ohjenuora on myös mennä heti aamusta Faker Seehen jolloin ei ole vielä ruuhkaa koska puoleen päivään mennessä koko kenttä on aivan täynnä kalustoa ja paikalle saattaa olla kilometrien jonot. Ja jos ajatus on mennä Mischkulnigiin autoa pesemään se kannattaa hoitaa aamulla, tietenkin muitakin pesupaikkoja autolle löytyy järven ympäristöstä mutta kukapa ei haluaisi omaa autoaan kuvattavan tällä huoltoasemalla ihan vaan että on jotain näytettävää Esson baarissa jälkikäteen.

Myös Schieflingistä itäänpäin lähdettäessä on hieman jo kyseenalaiseksi tullut Sabotnikin huoltoasema. Huoltoasema joka on melkein keskellä ei mitään, se on vain pieni huoltoasema jonka edessä tapahtuvaa rajoitinpakuttelua ja kiihdyttelyä ei voi aina katsoa ihan hyvällä. Homma lähtee yleensä siinä vaiheessa lapasesta kun tarpeeksi porukkaa ja olutta osuu samalle tontille jota muuten myydään melkein kellon ympäri huoltoasemalla. Tätä kombinaatiota kun jatkuu illasta toiseen niin ei ole ihme että paikalliset poliisivoimat joutuu puuttumaan asiaan. Eli kun ääliömäisen perseilyn tietty piste ylitetään hommat loppuu siihen paikkaan. Eikä tämä koske vain Sabotnikia vaan yleisesti koko Wörtherseen ympärillä vellovaa negatiivista sävyä viime vuosina. Valitettavasti vuosi vuodelta tapahtuma ja sen "week before" -kokoontumiset on saanut negatiivista kuvaa paikallisissa lehdissä kuin sosiaalisessa mediassa. En ruodi omalta osaltani asiaa enempää kuin että toivon vain ihmiset tajuaisivat että meininki ei voi jatkua tällaisena tulevaisuudessa. Kunnioittakaa paikallaista väestöä ja muita harrastajia, me ollaan kuitenkin siellä vierailemassa. Peace.

Wörthersee on mieleenpainuva ilman autojakin. Maisemat on nimittäin henkeä salpaavat näin tasamaan tallaajalle, vuoria, vuoria ja vuoria. Järveen voi mennä tutustumaan ihan pulahtamalla sen sinertävän kirkkaaseen veteen tai vaikka Veldenistä Reifnitziin vuokraamalla veneen. Myös naköalatorni Pyramidenkogel on ehdottomasti kokemisen arvoinen nähtävyys sen noustessa 851m merenpinnasta josta reilu 70m kivutaan joko portaita tai hissillä ja halutessaan liukumäkeä alas. Veldenin rantabulevardilla löytyy loistavia ruokapaikkoja jotka rakennettu laiturille joissa saattaa innostua juomaan yhden jos toisenkin oluen ruuan päälle, oluthan on halvempaa kuin vesi. Ja tämä on totta.

Päivät järvellä tänäkin vuonna kuluivat kuten aikaisempinakin vuosina kuin siivillä. Suomessa jos näet kerran kesässä B5 RS4 Audin niin viime vuosina niistä on tullut Wörtherseen GTi Golfeja joita löytyy miltei joka kadun kulmasta. Myös R-mallin Golfeja tuntuu löytyvän joka värillä ja vanteilla mitä voit vain kuvitella. Selvästi huomaa itse kuuluvansa vanhempaan koulukuntaan kun vuosi vuodelta vanha-kunnon-kunnon-vanha kalusto vähenee ja nuoremman sukupolven rakennellessa uudempia autoja. Toinen juttu mihin itse on kiinnittänyt huomiota viimeisinä vuosina on miten paljon rakennettuihin autoihin pistetään rahaa. Yhden auton alustaan, vanteisiin ja jarruihin on saatu uppoamaan helposti 6000-7000e saatika lähtökohtana usein on vielä suht uudehko GTi tai R-mallin Golf tms. Tietysti hienoa että ihmisillä on rahaa rakennella mutta jotenkin toivon että se rakentelu olisi paljon muutakin kuin kaupasta ostettu brändi joka täytyy tuoda esille pysyäkseen scenessä. Mutta kyllä kaikki on tervetullutta, uudet kuin vanhat. Pääasia on että rakennellaan ja annetaan kaikkien kukkien kukkia.

Itävallan poliisihan ei ole ystävä sillä heillä on hyvin ikävä tapa jaella GTi turisteille pienempiä ja välillä vähän suurempiakin sakkoja. Tälläkään reissulla ei selvitty ilman sakkoja vaan huikeat 15e sakkokuitti saatiin muistoksi autosta puuttuneen varoituskolmion johdosta. Onneksi itsellä oli jo entuudestaan tiedossa mitä autossa pitää olla Itävallassa kurvaillessa. Huomioliivit jokaiselle matkustajalle ja ne pitää olla auton sisällä ei takakontissa, ensiapulaukku ja varoituskolmio. Luonnollisesti myös rekisteriote ja ajokortti on hyvä pitää mukana jos haluaa välttyä turhilta sakoilta. Meillä oli matkassa myös sammutin koska joissain maissa tämä on pakollinen. Pienemmät sakot maksetaan käteisellä ja välittömästi. Kaikinpuolin paikallista poliisia ei kannata pelätä vaan jos auto on kaikinpuolin laillinen mm.80mm maavara ja muutenkin kunnossa niin omalla käytöksellä ja ajotavalla säästää turhaa rahan menoa. Veikkaan että poliisia painostetaan hillitsemään GTi turisteja pitämällä tiukkaa linjaa kaikessa.

Paluumatkalle startattiin Maanantaina 15.5. aamupalan syötyämme. Tulomatkan väsymys mielessä sovittiin että ajetaan kahden tunnin vuoroissa ja aina etupenkkiläiset hereillä ettei kukaan joudu ajamaan muiden nukkuessa. Homma toimi huomattavasti paremmin näin mutta silti ainakin itse suosin yhtä väliyöpymistä jossain Saksassa. Paluumatka tultiin täysin samaa reittiä takaisin Tukholmaan saavuttiin jo ennen puolta päivää josta ajantappamiseksi osa porukasta osti tuliaisia Suomeen.

Moni on kysellyt tuollaisen reissun kustannuksia niin voin sanoa että hintahaitari on aika laaja. Riippuen täysin millä on menossa, omalla autolla ajaen, lentäen, montako on jakamassa kuluja jne.? Tämän vuotinen reissu jäi maksamaaan itselle alle 500e kaikkine kuluineen. Sisältäen laivamatkat, silta- ja tietullit, polttoaineet, majoitus, syömiset ja juomiset.

Kaikinpuolin onnistunut reissu taas takana ja näin jälkeenpäin miettien tekesin sen uudestaan milloin vain. Kiitos pojat Roni, Juho ja Otto. Isi kuittaa!

Wörthersee 2018 reissua suunnittelemaan...

Teksti & Kuvat -Risto

Risto Puhakka